Itäraja ja kokonaisturvallisuusajattelu kiinnostivat eurooppalaisia rahastokollegoita
EU:n sisäasioiden rahastojen (EUSA) hallintoviranomainen toimii Suomessa sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikössä ja osallistuu aktiivisesti hallintoviranomaisten epäviralliseen eurooppalaiseen yhteistyöhön. Nykyisin 17 maan muodostama kokoonpano tarjoaa foorumin arvokkaalle tiedon ja kokemusten vaihdolle virallisten yhteistyöelinten ja -prosessien ulkopuolella. ISF- ja BMVI-rahastojen tapaaminen järjestettiin toukokuussa Helsingissä.
Rahastojen toimeenpanon haasteet ovat toisaalta samankaltaisia, mutta toisaalta erilaisista olosuhteista ja toimintakulttuureista johtuen myös hyvin erilaisia eri maissa. Vaikka rahastot ja niiden yleiset hallinnointisäännöt ovat samat, tulkitaan niihin liittyviä kysymyksiä monella tapaa.
Hallintoviranomaiset ovat myös järjestäytyneet eri tavoin. Suomessa kaikkien kolmen sisäasioiden rahaston eli sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF), rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (BMVI) ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) hallintoviranomainen on sisäministeriössä, kun taas monessa muussa maassa hallinnointi on annettu esimerkiksi kansallisen poliisiviranomaisen vastuulle tai hajautettu eri tahoille.
Tuntuisi haastavalta, jos toista rahastoa hoitava kollega olisi täysin eri organisaatiossa. Nyt pystymme hallinnoimaan eri rahastoja ja muun muassa järjestämään rahoitushaut, hakijoiden ja avustuksen saajien koulutukset ja avustuspäätösten valmistelun rahasto- eli EUSA-tiimissä yhteisvoimin. Tämä on tehokasta resurssien, osaamisen ja synergioiden hyödyntämistä.
Rahoitus kohtaa todellisuuden – turvallisuushankkeita kentältä
Tapaamisissa on perinteisesti kuultu rahoitettujen BMVI- ja ISF-hankkeiden esittelyitä. Rajavartiolaitoksen esikunnan suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö, everstiluutnantti Samuli Murtonen kertoi kiinnostavasti Suomen itärajan tilanteesta, yhteistyöstä Venäjän rajavartiopalvelun kanssa ja Rajavartiolaitoksen saamasta BMVI-rahoituksesta itärajan valvonnan vahvistamiseen. Moni osallistuja ei ollut aiemmin hahmottanut pitkän itärajamme olosuhteita ja haasteita.
ISF-rahaston hanke-esimerkeillä haluttiin havainnollistaa sitä, miten viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyö turvallisuusteemoissa kuvastaa suomalaista kokonaisturvallisuusajattelua. Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Pirjo Jukarainen ja Pelastakaa Lapset ry:n projektipäällikkö Annukka Kurki kertoivat hankkeidensa kautta nuorten suojelemisesta verkkorikollisuudelta.
Rahoituskehys, pakti ja ohjelmapäivitykset puhuttivat verkostoa
Verkosto tapaa kasvokkain pari kertaa vuodessa. Kiinnostuksesta huolimatta kokoonpanoa ei ole haluttu kasvattaa, jotta tapaamisissa säilyy tietynlainen vapaamuotoisuus ja aito keskustelumahdollisuus.
Tällä kertaa puhutti erityisesti EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus (ns. pakti), jolla on vaikutuksia myös rajavalvontaan. Jäsenvaltiot ovat saamassa huomattavan määrän paktin toimeenpanoon korvamerkittyä rahoitusta, jonka käyttötarkoituksia pohdittiin yhteisesti. Lisäksi useimmat jäsenvaltiot ovat saamassa ohjelmiinsa lisärahoitusta vuonna 2024 tehdyn rahastojen väliarvioinnin perusteella. Tällä hetkellä olemmekin kaikki keskellä kiireisintä ohjelmapäivitysprosessia.
Tulevasta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä eli MFF:stä (multiannual financial framework) janottiin kokouksessa paljon tietoa, mutta sen osalta ollaan vielä arvailujen varassa. Hallintoviranomaisia kiinnostaa luonnollisesti se, säilyvätkö nykyiset rahastot ja niiden hallinnointi ennallaan. Komission odotetaan antavan MFF-esityksensä heinäkuun puolivälissä.
Pienemmissä ryhmissä keskusteltiin ja jaettiin kokemuksia käytännönläheisesti muun muassa hankkeiden raportoinnista, tarkastuksista, edunsaajien taustojen tarkastamisesta ja hankkeiden kustannusmalleista. Meille rahastokäyttöön kehitetty sähköinen asiointi- ja käsittelyjärjestelmä EUSA2 pääsi myös esille ja herätti osallistujissa kiinnostusta.
Tauoilla ja illanvietossa jutustellessa kuultiin, miten paljon Euroopassa tällä hetkellä uutisoidaan Suomesta. Kollegat ottivat omatoimisesti puheeksi muun muassa varautumisen, Suomen Natoon liittymisen ja yleisen asevelvollisuuden. Seuraavan kerran keskustelu jatkuu syksyllä Itävallassa. Ensin moni aikoi kuitenkin nauttia alkavasta viikonlopusta Helsingissä ja tutustua pääkaupungin kirkkoihin, Suomenlinnaan, Seurasaareen tai Nuuksioon.
Riika Väliahde
erityisasiantuntija
kansainvälisten asioiden yksikkö
Virpi Karjalainen
erityisasiantuntija
kansainvälisten asioiden yksikkö